30.12.2018

What I left behind... 2018

Oh, niin kliseinen otsikko että 2018 jää taakse, no niihä ne vuodet joka vuoden lopussa.
Mut sit aina tässä vikoina vuoden päivinä on kiva tsiikaa et mitä sitä tekikää. Ja jos muistaa niitä asioita mitä ei tehny 🤔

Mä olen aika hyvin vuoden aikana pitäny Instagramia ajan tasalla siitä mitä on tullu tehtyä.
Kuvaaminen kuitenkin aina ollut kovin tärkeää mulle oli se sitten muodossa surkeat selfiet tai vähän paremmat maisemakuvat.
Jottei tää menis iha hirveeks hifistelyks niin otin vaan screenshotteja mun instasta vuoden varrelta.
Varoitan tässä kohtaa jos olet kieliopin ystävä älä revi peli housujas mun kirjotus taidon takia 😂
Perus pärstä kuvalla liikkeelle. 18. Helmikuuta, en oo muutaku vanhentunu tästä kuvasta.
Ens vuonna 25 tulee ikää lisää, vaikka ikääntyminen on välttämätöntä eikä siitä kukaan varmaa tykkää. En myöskään minä vanhuus tua aina enemmän vastuita elämästä. 
Tai jos ei ni siltä se tuntuu 😆



Oottakaas hetki.
Olikin pakko tarkistaa asia mutta kyllä 8 vuotta ja 2019 9 vuotta meidän yhteiseloa.
Excuse me what the fuck ja sillee 😂
Ja todennäköisesti toivottavasti ja varmasti se jatkuu.
Kokemuksia ja tapahtumia meijänkin aikana niitä on ollu.
Kuinka kaksi erillaista ihmistä voi olla niin samanlaisia.
Niinkun Hannes on keskivertoa fiksumpi, ei hän kuitenkaan ole löytänyt itselleen yhtä fiksua ihmistä jakamaan tätä elämää 😂


Tää kesä oli ihan super hyvä.
Me nähtiin tämän kuvassa olevan ihmisen kanssa hyvin vähän, siihen nähde miten pitkältä ajalta tunnetaan ja miten aina pystytään jatkamaan siitä mihin on jääty.
Bella on mun ainoa kaveri joka on jäänyt yläaste ajoilta. Vaikka ei yläasteella oltu kavereita sen enempää.
Meidän ystävyys kun ei kaipaa sitä että joka viikko pitäisi olla yhteyksissä.
Että meidän pitäisi kertoa kaikkia asiat toisillemme, me tehään se kuitenkin.
Tiedetään että toinen on olemassa vaikka ei oltais kuultu tai nähty.
Meillä ei ole koskaan ollu tarvetta tapella.
Näinkin erillaiset on taas niin samanlaiset.
Vaikka on eri ajatukset elämästä urasta ja tulevasta ei ne asiat tee meistä kuitenkaan niin erillaisia että se estäis tätä ystävyyttä ❤


Vaikka välillä tuntuu et kavereita ja ystäviä on suhteellisen vähän jäänyt tähän elämään, sitte ku alkaa miettimään niin kyllähän niitä sitten on.
Ne on vaan ne tietyt kenen kanssa sitä suostuu ja haluaa tehdä asioita.
Esimerkiksi juhannus 2018 vietettiin taas Raumalla RMJ:ssä
mukana yksi lisävahvistus.
Muutenkin näiden kanssa on vietetty monet viikonloput.
Monet meno juomat juotu ja jos mitä muutaki tekemistä keksitty etten ees jaksa muistaa niitä kaikkia viikonloppuja ku on yhtäkkiä lähetty yöhön riehumaan koti-illan sijasta 😂


Puhuin siitä että niitä ihmisiä kenen kanssa haluaa viettää aikaa on suhteellisen vähän.
Nämäkin kaksi on olleet meidän elämässä hyvin pitkään.
Löysimme heidät vaan uudestaan, mikä ei ole ollenkaan huono juttu.
Sillä kun haluaa lähteä mökille jos oma mökki ei riitä, hauskaa seuraa ja naurua ja toimintaa on kyllä aina keksitty. Viime kesäkin meni monesti heillä tai kuten tämäkin kesäilta jokilautalla, oli mun eka viikko kesälomaa ja jostain syystä keksittiin lähteä sitte Turkuun
Kiitos niistä monesta kesäillasta 😊


Tullaan kavereista hiukan takasin mut ei kauheasti. 
Tässä olen ollut edellä mainittujen tyyppien kanssa Karjurockissa.
Hannes oli lähtenyt Parolaan ja ite lähin sit festaroimaan.
Voin kertoo ei oo hetkee ollu tällästä menoa.
Kuvassa olen kaatunut uima-altaaseen sen jälkeen ku mulle sanottii että se pohja on liukas (vettä oli polviin asti) Samaan syssyyn meni meikän kello rikki, vaatteet toki kastui.
Matkalla sisälle kovan rankka sateen ansioista maa oli todella pehmeä ja kavereilla oli uudelleen laitettu salaojat. Upposin siis sinne mikä on ikuistettu tähän.
Kiitos kyseisestä illasta, vaikka oli rankkaa oli PERKELEEN kivaa 🤘




Palataan hetkeksi kavereista tähän meikän pärstään 💩
Mulla oli viime kesänä NIIN keltainen tukka et mulla on näin talvella sitä jo niin ikävä.
Mulla on aiemmin ollu keltanen pää kyllä mutta tää oli iha jotai mahtavaa.
Vaikka tykkään punasesta super paljon ja se on vaa kaiketi mun tavaramerkki ja moni muuki tykkää siitä enemmän kun mun keltasesta tyylistä.
Niin haluaisin vaa löytää jostai sen joka sanoo et ei toi ei oo sit ollenkaa hyvä.
Siis aivan sairaan hieno musta MISSÄ KESÄ!!
Ja anteeks kaikki mut tää tulee olemaan perinne että kesällä keltanen!



Kesäloma reissu Tallinaan kavereitten kanssa.
Vietettiin törkeen hikistä kesää Tallinnan vanhassa kaupungissa sellasessa asuntolassa kavereitten kanssa. Vaikka ikkunat oli auki koko yön kadulle asti ei se auttanut mitään ilman vaihtoon. Tosiaan ilmastointi uupui kyseisestä asunnosta.
 Ryypättiin kaverin kanssa vanhan kaupungin kaduilla niinku Suomessa suoraan pullosta juoden.
Sunnuntai aamulla mukava tepastelu iteksee vanhassa kaupungissa kun muut nukkui krapulaa pois.



Vaikka en mitää autoista ymmärrä, oon ihan saapas niitten kanssa,
niin sain kesällä ajaa sen kuukauden iskän mersulla.
Ikävä tietysti sinäänsä iskä joutui selkäleikkaukseen eikä päässy omaan autoonsa ja "jouduin" luovuttamaan mun volvon iskälle koska se oli korkeampi kun Mersu.
Mut mikään ei ollu niin siistiä ku ajaa avoautolla töihin aamu seiskaks 👊


Toinen kesäloma reissu tehtiin kotimaassa Raaseporiin äitin kanssa.
Mikään ei ollut niin siistiä ku päästä ajelemaan hienona kesäpäivänä ottamaan kuvia ja ihmettelemään vanhaa linnaa. Ehkä seuraavana kesänä joku muu vanhalinna jostain kauempaa pitää mennä kattomaan.


8. syyskuuta ja synttärit lähenee. 
Ollut tapana syksyllä ennen synttäreitä vaihtaa väriä ja mikä sen siistimpää ku kerta voi niin värjätä kahella värillä, koska pitää olla vähä kaheli. Eikä tästäkää kovin moni tykkää, mut mitäs helvettiä omapahan on tämäkin pääni 🖕


Naamasta autoihin. Vuoden olen rullannut tämänkin ruttusen kanssa.
Nykyään ku pitäis ajaa bensalla kulkevalla autolla on se hiuka kummaa ku ei tarvii ajaa aina tiettyy paikkaa tankkaamaan vaan sitä bensaa saa mistä vaan.
Kaasu autoilijan elämä kun on tehnty sen verran hankalaksi että kaasua saa metsästää ensin että saa tankin täyteen. Mutta on tämänkin auton kanssa tehty hienoja reissuja mm. Viroon, Lappeenrantaan, Tampereelle, Lohjalle ja ihan Imatralle kun myös pelkästään Turkuunkin.
Ihmiset on matkustaneet takaluukussa ja muutaman kerran Volvo on saanut mut jo vahvasti harkitsemaan vaihtoa kaikkien oikkujen takia.
Nyt se ei kuitenkaan ole kiukutellut pitkään aikaan.
Kutakuinkin siis kulkee erittäin hyvin, enkä nyt loppuvuonnakaan olisi halunnut luovuttaa sitä iskälle joka lähti sillä Viroon.


Olen myös tänä vuonna alottanu jotain uutta.
Valokuvaus harrastus on kaivannut jo jonkun aikaa uutta tuulta alleen
ja nyt se löytyi ehkä hiukan myöhäänkin.
Vanhojen hylättyjen paikkojen kuvaus. Mikään ei ole hienompaa ja palkitsevampaa kun saada kuvaan taltioitu se vanha hylätty fiilis. Esim. Kuvan BMW suojassa pienessä metsä saarekkeessa, vierellään vanha sammaloitunut Volvo, pihan toisella puolella vanha kuorma-auto pihassa on vanha lato jonka sisällä on jokin vanha auto merkkiä en tiedä. Talossa on sisällä verhot paikoillaan mutta kukaan siellä ei ole käynyt pitkäään aikaan.


Vaikka tämä UrbanExploring on kivaa puuhaa emme hajota mitään toivomme vain hyviä kuvia ja kokemuksia saattaa se joskus olla hieman jännääkin

Halloween 2018
Harvemmin pääsen osallistumaan kyseiseen juhlaan mutta nyt kun on löytynyt uusia kavereita sain myös kutsun heidän kekkereihin.
Ja jos mikä niin maskeeraus se on hauskaa kun saa toteuttaa itseään niin paljon kun sielu sietää ja mielikuvitusta riittää.
Teea kirkkojen polttaja satanisti mallia 2018
Puku pääasiassa omista vaatteista koottu ja äitini tekemä kaapu, naama omaa käden jälkeä
joka sai hyvin paljon kehuja ei siinä olin itse myös hyvin tyytyväinen jälkeen.



Asioita mistä mä oon aina haaveillu on se et ois hyvä kuvaamaan, erityisesti tykkäisin kuvata autoja.
Ainoo auto mitä oon kuvannu on oma koska ei kellään ole mitään erikoista autoa ja jos on niin joku saa siitä varmasti hienompia kuvia ku minä, okei vähättelen itseäni nyt todella paljon mut en oo millään tasolla niin hyvä mitä haluaisin tai mitä joku muu on.
Tässä eräs auton omistaja joka antoi mulle mahdollisuuden näyttää mitä osaan, eikä sitä toisaalta koskaan opi jos ei saa yrittää 🙏


Tämä kyseinen uusi harrastukseni vei minut uuden kaveriporukan kanssa Lappeenrantaan.
Reissu oli ihan mahtava ja lähtisin koska vain uudestaan.
Vietimme yhden viikonlopun Lappeenrannassa.
Asia mikä tästä vuodesta jäi kyllä vahvasti mieleen oli tämä paikka. Mua jännitti iha perkeleesti, kiva muille ottaa tälläne jänis housu mukaan kun pelästyy omaa varjoaan 😂


Kävimme myös Lohjan metsissä, reissu ei ollut ehkä niin onnistunut, mutta onneksi sinnekkin voi mennä uudelleen. Sää oli suhtellisen huono satoi vettä ja oli sairaan kylmä.
Tää harrastus on ehkä enemmän sellanen mikä vaatii kesän, millon on helpompi tutkia ja kuvailla.


Vuoden viimeinen reissu tehtiin Tampereelle. Kuvasta nyt ei nää, mut oon tosi surkee kuvaus kohde.
Mun on mukavempi olla vaa kameran takana vaikka tykkäisin että joku ottais musta kuvia, mut ei musta mitään mallia tuu koskaan saamaan.
Kyseinen paikka missä oltiin ilmeisesti muutetaan asunnoiksi tai jotain ehkä puretaan.
Onneksi ehdimme käydä katsomassa edes pienen osan.



Vuos 2018 oli erillainen. Sain paljon uusia kavereita, ystäviäkin ainakin luulen niin.
Kokemuksia, muistoja.
Onneks niitä ei kukaan vie pois vaiks kaiken muun joku veiski ja must ei koskaan tulis yhtää mitään ikinä.
Kiitos kaikille jotka olitte mukana mun tässä vuodessa.
Ja anteeks kaikille mitä ikinä olenkaan tehnyt tai ollut tekemättä, aina pitää parantaa ja täytyy parantaa. Yritän olla parempi ihminen mitä en varmaan koskaan tule olemaan.
Anteeksi jo nyt tulevasta ja kiitos jo siitä jos aiot olla tulevaisuudessakin osana mun elämää 🙏

Erittäin hyvää vuoden vaihtumista ja eihän räjäytetä kenenkään koiria eikä silmiä!

Hyvää uuttavuotta 2019!

p.s jos haluat käydä katsomassa näitä mun instagramista otettuja kuvia niin ole hyvä