Kaikki loppuu aikanaan, niin ne usein sanoo.
Niinhän se on ei mikään kestä ikuisesti.
Ja mitkä kestää kuolema on kaiken loppu.
Aika dramaattista kyllä.. Mutta tänään oli virallisesti viimeinen työpäivä.
Mutta olen vielä ensi viikon töissä. On tosi haikeaa koska kaikki muuttu sillon ku alotin,
ja nyt se tapahtuu taas.
(jottei lukeminen olis rankkaa lisäsin tekstin sekaan kuvia tältä puolen vuoden ajalta mitä on töistä puhelimeen jääny kuvia)
 |
| ja erillaisia |
 |
| vähän erillaisia työpäiviä |
Olen myös todella ylpeä itsestäni mitä kaikkee oon pystyny tekee vaik omasta mielestä oon ollu aina tosi rajottunu ihminen.
Sillo ku sain kuulla että pääsen töihin jos firma saa palkkatukea.
Selvitin sitä pitkään ja olin innoissani että mä pääsen ehkä nyt töihin. Mut sit ku sain kuulla että hei kyllä sulle myönnetään palkkatukea että kuka sut ottais töihin niin hoidetaa homma ja pääset töihin.
Siinä kohtaa menin iha kipsii koko akka, naisen alku niinku töissä sanottii.
Olin ihan et ei emmä pysty menee vaiks oon halunnu tätä jo pitkään.
2vuoden työttömyys oli tehny musta jotenki sellasen etten vaa uskonu itteeni enää, vaikka se on tosi naurettavaa miks. Mä oon opiskellu painoviestintää työskennelly autojaki isompien koneiden kans ja sit mä oon sillee et emmä voi mennä tekee töitä autojen ja ihmisten kaa. ja toiseks suurin osa ei ees tie mitä tarkottaa painoviestintä.
 |
| Niin paljon autoja on ajettu ja tullu nähtyä, tietyistä autoista muistan keneltä se tuli ja mikä uusi omistaja osti. Tai millaiset edelliset omistajat olivat ja minne heidät kuskasin |
No sain mä homman sit kuiteki eteenpäi mut mua jännitti iha törkeesti, ja jossai salaisessa nurkassani toivoin etten pääsiskää töihi koska tiesin et kaikki muuttuu, mut suurin syy tähän pelkoon oli et mitä jos oonki iha surkee suoraan sanottuna paska, mokaan jotai tärkeetä ja musta ei tykätä ja ku oon tälläne mölli useimmiten niin mite tuun toimee kenenkää kaa????
Sillo ekana päivänä ku menin töihi en edellisenä yönä nukkunu ollenkaa, koska mietin vaa sitä et mitä mä ehkä joudun tekee ja mitä mä osaan ja mitä mä en osaa.
Ja mitä mä sanon jos joku kysyy jotain.
Siis ihan turhia asioita mietin.
 |
| Puhelin täynnä niin monia autoja ja niiden rekkareita, varaosia, rengaskokoja yms. |
Ekana päivänä kaikki oli tosi kivoi ja kaikki oli uutta ja jännää.
Tavallisin mitä mulle sanottii et sä voit vaa kattoo tän viikon ja totutella ja sit sä näät mitä tääl tehää.
No niin mä tein.
 |
| Myin myös oman autoni työpaikan pihalta. |
Kaikki meni loppujelopuks iha hyvi.
Aluks mua peloteltii kaikil tyypeil mitä siel oli ja kuka on millanenki ja nii pois päi.
Joka päivä ootin sitä millo joutuisin jonku kaa vaikeuksii.
 |
| Ja ostin samalta pihalta uuden autoni |
Never. Vaikka mä tein tän puole vuode aikana virheitä mulle on huudettu ja riehuttu ja paiskottu takaluukkuja ja heitelty renkaita kaiken päätteeks mul on paiskattu avaimet kätee ja huudettu tee paremmi thats it.
Se hetki mitä oon koko elämäni pelänny kaikkein enite et mä saan jotai kritiikkii et oon tehny jotai vääri. Ei se oikeesti nii paha ollu, kaikki me ollaa ihmisii ja tehää joskus virheitä.
Mäki oon riehunu ja huutanu jos joku ei oo menny niinku mä haluan.
Ja jos ei koskaa tee mitää vääri ei voi parantaakkaa ja jos kukaa ei anna kritiikkii ei tiiä vois tehä mitää paremmi.
 |
| Vaikkei joka päivä naama näyttänyt samalta en koskaan aamulla ajatellut etten jaksa lähteä. Tai varmasti olen ajatellut, mutta lähinnä väsymyksen takia en sen etten haluaisi mennä. |
 |
| joskus on tehty myös joitain löytöjä |
Kaikkein kauheinta tästä työn loppumisesta tekee sen että niin moni ois halunnu mun jäävän töihin.
Ja se et tajuu kui hyvä sitä sit olikaa vaiks oli vaa oma ittes ja teki kaiken mitä käskettii.
Omasta mielestäni teen töitä niinku muutki, pesen autot samallalailla ku muut selvitän asioita niinku muutki ja oon yhtä reipas ja mielestäni samantasonen ku muutki, etten oo siis mitenkää yliaktiivinen.
Mut silti niin moni sano et oon iha erillainen.
Kaikkein vaikein mikä mun on uskoa on se ku joku sanoo et hymyilen paljon.
En tajuu oon aika pidättyväinen tyyppi.
Mut ehkä ulkopuoliset tietää sen paremmi.
Kaikki tää puolessa vuodessa, vaikee uskoo itestä et pystyy tekemää jonnekki nii suuren vaikutuksen
jättämään jonkun jäljen.
 |
| Erillaisia töitä |
Tajusin noin 3vk sit et tää loppuu kohta et mitä mä sit teen.
Aloin miettii kaikkee katoin koulujen sivuja ja mollia ja kaikkia työhaku sivustoja mut ei niistä ollu kauheesti mitää hyötyy, joten ajan kuluu, en hae tänä vuona enää mihkää kouluu koska musta on parempi mennä sit kouluu ku ollaa pois täält Mynämäest.
 |
| hukkuneita renkaita |
Töitä tietysti etsin mut jos niitä ei oo ni ei oo, jos rupeen stressaamaan sitä taas kauheesti musta tulee iha seinähullu, kärsin stressistä kaikin puolin iha hirveesti.
 |
| pitkiä päiviä, koti matkoja |
Mut kaikesta huolimatta olisin halunnu niin paljon jäädä kyseiseen paikkaa töihin.
Mutta ku mä en voi siihe vaikuttaa saanko jäädä vai en tai kukaan muukaan ei siihe pystyny.
vaikka mä sen asian hyväksynkin on tää silti vaikeeta