Haluaisin muistella pois mennyttä pientä rakasta ystäväämme!
Tänään luotamme lähdit. Ja taivaaseen muutit.
Olit enemmän kuin pieni kissa ystävä, sinulle pystyi puhumaan sinä varmasti kuuntelit
Vaikket ikinä vastannut niin että ymmärtäisin.
Sinä et tuominnut etkä syyttänyt, osasit olla vihainen ja iloinen.
Joskus luulin että oikeasti yritit puhua minulle. Olisin aina halunnut ymmärtää sinua.
oli kylmä tai ei aina olit ulkona mieluiten
Nautit aina olostasi
Muistatko kun äiti sai pipon ja annoin sen sinulle
Mietoisista takapihalta.
Olit tärkeä ystävä vuosien takaa. Äiti ja iskä sut löysi ja tarjosi sulle kodin kerrostalosta. Niin pieni että sut ois saanu taskuun, tulit vuosi ennen minua. Olit aina mukanamme, olit aina seuranamme. Et ollut kesä kissa niinkuin moni muu.
Sinusta sai aina juttu kaverin, sinusta sai aina kaverin jakamaan sängyn.
Muistan vieläkin kuinka monesti kiipesit samaan puuhun ja sitten et päässy pois.
ja kun putosit aina samaan lampeen uimaan, sen jälkeen haisit tosi pahalle.
Olit silloin nuori ja ajattelematon.
Tulit meille lokakuussa -93 vuonna
Karjalassa olit paljon ulkona kun olimme poissa.
istuit kanssamme sohvalla..
Nukuit peiton alla.
pidit tutkimisesta, minä sinut nostin kaappini päälle :)
Sitten tuli ikää lisää ja muutettiin oli pihaa ja tilaa, oli kesät niin ihanii, muistan kuinka monesti sua suurelta pihalta etsin, olit jossain piilossa..
Muutettiin rivitaloon tilasi katosi, muttei se sua haitannut sulle riitti pieni takapiha, katselit lintuja ja ohi meneviä koiria, olit onnellinen sen näki susta.
Karjalassa äidin kukkapenkit oli kivoja..
sekä viileä laatoitus.
Olet nukkunut aina vieressäni
suostuit aina kuvattavaksi
halusit aina etupihalle kävelemään
Monesti jaettiin yhdessä mun pieni sänky, monesti sain nukkua sun vieressä, monesti kyllä lähdit pois koska olin levoton nukkuja. Sulla oli sairauksia ja kynsi ongelmia kaikki hoidettiin ja kaikista selvisit, olit sisua täynnä! Tuli uusi muutto lähdit meidän mukaan vielä katsomaan uutta ja tulevaa, olit hetken kanssamme, mutta vanhuus alkoi näkyä sussa.
Mutta susta näki että olet elämää vielä täynnä ja tahdot jatkaa.
Muistatko kun selvisit hienosti kasvaimen poistosta.
muistatko kun pidimme paitaa päälläsi
valtasit sänkyni
Kunnes yhtäkkiä paha olo tuli ja otti sut
Niin pieni ja niin hauras, vanhenit niin nopeasti silmissä.
Viimeisenä päivänä et paljon puhunut, pyysitkö kenties apuamme?
Halusin että näet kaikki kenen kanssa olet elämääsi ollut jakamassa.
Et paljon korvaasi liikauttanut vaikka ketä sua moikkasi, ehket vain pystynyt vaikka olisit halunnut, ehkä sinuakin pelotti.
Yritimme minkä pystyimme, mutta päätimme että aikasi on tullut ja ehkä haluat pois,
ehkä sinäkin tiesit että parempi näin ois.
Kaikki kaivataan sua, kaikki me muistellaan sua. Jos kuulisit nämä sanat, itkisitkö ehkä pieniä kissan kyyneliä?
Vielä kerran kuitenkin haluaisin nähdä sut sen aidon ja oikean Pörön terveen ja onnellisen.
Teki pahaa katsoa kun pois pikku hiljaa nukuit, mutten kuitenkaan itkeä halunnut vierelläsi, uskon että haluat ettemme itkisi vuoksesi, koska sun on hyvä nyt.
Pian tuhkaksi muutut ja pääset takaisin meille, katselemaan elämäämme missä ikinä oletkin.
Haluan silti uskoa että elät vielä jossain muualla jossain muussa muodossa. Ehkä ihmisenä, ehkä lintuna tai jonain muuna, jos olet jotain uutta, toivon että tapaisin sinut vielä.
Vie Nyppylle terveisiä ja katsele meitä paljon sieltä ylhäältä ja kerro Nyppylle kaikki mitä olet kokenut täällä maassa!
Taivas sai taas yhden kauniin kisu enkelin, mailman parhaan kissan ja ystävän!
Vaikka aikasi oli ei mikään saa tätä ikävää pois, sua ei saa enää ikinä takaisin, eikä sun laista toista ole samanlaista!
Hei hei siis ystävämme! ❥
Lepää rauhassa Pörö 93-29.5.2013
Rakkaudella Teea, äiti ja iskä!