Lauantai 4.2
No juu mitä aamulla herätys klo 9
Valmistautuminen myllyyn lähtöön.
Noin klo10 oltiin menossa hakemaan Hanneksen puhelinta huollosta.
Käytiin Ricossa syömässä.
Äh söin ihan sikana ja tulin aivan täyteen, ja Hannes söi sit mun loput mitä jätin :D
Mitäs otti liian pienen ruoka annoksen :D
Siitä lähettiin Mynämäkeen.
Kello 12 oli sovittu aika millon pitäisi olla linja-auto asemalla.
Koska olin löytänyt perjantaina linja-autosta puhelimen.
Jolle sitten tulin etsineeksi omistajansa.
Sain 10e löytöpalkkioksi.
Sen jälkeen surffailtiin siellä täällä keskustassa ja siitä mentiin meille.
Seuraavaksi Aaltonen tuli meille Hanneksen kanssa pelaamaan :DD
Eipä siinä mitään monta tuntia tuli niittenki pelattua :D
Sitten lähettiinkin Raisioon.
Tarkoituksena oli menna muutama siideri juomaan mutta se jäikin sitten siihen.
Söin kebabrullan puolikkaan ja Novellea päälle :D
Katteltiin telkkaria, pelattiin korttia ja kaikkea muuta ihmeteltiin siinä sitten.
Sitte tarvittiink jo kuskia ja äiti sai luvan tulla hakemaan.
Oltiin varmaan vähän ennen klo 1 kotona ja nukkumaan menossa,
en osaa sanoa kun tuli vissiinki torkahdettua matkalla :D
Ei mittää muutaku nukkumaa heti, ymmärrä kui vois väsyttääkki nii pal.
Sunnuntai 5.2
Tänään heräsin sitten siinä klo10 ilmeisesti.
Makoilin siinä sit tunnin verran ja oikeestaa oo mitää muuta tehny ku koneella ollu.
Kohta sitten lähetään Hannesta viemään takasi Säkylän metsiin.
Ja sitten saakin taas odottaa kaksi viikkoa seuraavaa lomille pääsyä.
Ajatuksena oli että voisin kyllä sunnuntaina mennä siellä sotkussa käymään,
ihan sen takia kun pyydettiin ja sillon Hanneksella ois synttärit.
Vielä ennen sitä täytyy keksiä lahja ja joku muu joka lähtis mukaan.
Sitten taas odotetaan viikko ja perjantaina Hannes tuleekin jo lomille.
Eipä tässä oo valittamista.
Koulussa menee hyvin mitä nyt välillä ahistaa ku paljon tekemistä.
Ikävä ei niin kauheesti ehi olee. Mitä nyt joka ilta ennen ku menee nukkuu ni tulee mietitty asioi.
Pieniä kiviä
Timantteja elämän
Terästä on sydän sen
Joka kestää sanatkin satuttavat.
Jokaisella mielessä muistot,
niitä ei kukaan halua pois antaa.
Kukaan ei ole liian heikko.
Niiden valituksia en kuule jotka eivät ymmärrä iloani,
suruani, ahdistustani.
Valituksen sanat eivät kantaudu korviini.
Jos olet onneton,
et kestä sitä että muut saavat iloita puolestasi.
Älä silti riko niiden onnea,
valittamalla kuinka huonosti sinulla menee!
